Siirtyä sisältöön

Työkaluja hyvinvointiin

Muutoksessa on tärkee et keskittyy aluks pienii asioihin, eikä yritä kerralla muuttaa kaikkea. Et lähtee jostain pienestä liikkeelle ja sitä voi sit kasvattaa.

Voiko omaa ajattelua ja tunteita työstää?

Kyllä voi! Omaan toimintaan kielteisesti vaikuttavien odotusten purkaminen vaatii kuitenkin omien ajatusmallien tunnistamista, työstämistä sekä uusien itselleen paremmin sopivien ajatus- ja toimintamallien rakentamista.

Tunnistaminen lähtee liikkeelle oman ajattelun havainnoinnista ja sen äärelle pysähtymisestä. Erilaiset odotukset voivat helposti muuttua sisäistetyiksi vaatimuksiksi, jotka alkavat vaikuttaa tapaamme toimia ja ajatella. Yksittäisistä ajatuksista voi muodostua haitallisia ajatusmalleja, jotka alkavat huomaamattamme ohjata paitsi toimintaamme myös tapaamme havainnoida ympäröivää maailmaa. Oman hyvinvointimme kannalta haitalliset ajatusmallit voivat myös estää meitä elämästä haluamamme kaltaista elämää, mikä voi heikentää itsetuntoa, mielialaa sekä lisätä tyytymättömyyden tunteita.

Omaan ajattelun äärelle pysähtyminen ja havainnointi voi tuntua aluksi vaikealta. Harjoittelun myötä se kuitenkin helpottuu ja tarjoaa keinoja oman mielen hyvinvoinnin ylläpitämiseen sekä omien tunteiden hallintaan. Omaan toimintaan vaikuttavien ajatusmallien havainnointi lisää myös itsetuntemusta, joka voi auttaa ymmärtämään ja käsittelemään vaikeita tunteita.

Ois hyvä, että ois konkreettisia malleja. Et miten jossain tilanteessa voi toimia, jos ahdistaa tai jotku tehtävät on tekemättä. Et miten vois reagoida. Sellanen abstrakti taso jää vähä semmosiks ravintosuosituksiksi, jotka ei sit oikeesti toteudu.

Mihin harjoituksia tarvitaan?

Tämän osion tavoitteena on tarjota konkreettisia esimerkkejä omaehtoisen työskentelyn tueksi. Toivomme harjoitusten ja esimerkkien rohkaisevan pohtimaan omaan toimintaasi ja ajatteluusi vaikuttavia tekijöitä sekä tarjoamaan keinoja haitallisten ajatusmallien tunnistamiseen. Toivomme sisältöjen myös rohkaisevan sinua puhumaan avoimesti ystävillesi ja läheisillesi tai mielenterveyden ammattilaiselle.

Tämän osion sisällöt ja harjoitukset perustuvat Nyyti ry:n Elämäntaitokurssin materiaaleihin. Elämäntaitokurssin materiaalit löydät kokonaisuudessaan täältä! Tässä osiossa käymme läpi, miten omaa ajattelua on mahdollista oppia havainnoimaan ja miten omaa ajattelua työstämällä on mahdollista päästä irti haitallisista ajatusmalleista. Lisäksi käymme läpi, miten tutustumalla omiin tunteisiinsa voi tutustua itseensä sekä vahvistaa itseluottamuksen kannalta tärkeää itsetuntemusta.

HUOMIO!

Työkalu ei sovellu vakavampien mielenterveyden haasteiden työstämiseen tai korvaa ammattilaisen tarjoamaa apua. Mikäli sinulla on vakava kriisi tai kaipaat tukea akuuttiin mielenterveyden häiriöön tai itsetuhoisuuteen, olethan yhteydessä lähimpään terveyskeskukseen tai hoitavaan lääkäriisi. Hätätilanteessa soita hätänumeroon 112.

 

Apua kriisitilanteessa

  • Ympärivuorokautinen päivystys

    Päivystysapu soita 116 117. Se on hyvinvointialueesi järjestämä neuvontapalvelu, joka neuvoo äkillisissä terveysongelmissa.

    Soita Päivystysavun numeroon 116117 ennen päivystykseen hakeutumista. Päivystysavussa terveydenhuollon ammattilaiset kertovat, vaatiiko tilanteesi käynnin päivystyksessä. Mikäli tilanteeseesi riittää itsehoito, saat luotettavat itsehoito-ohjeet kätevästi, vaikka kotisohvalle.

    Valtakunnallinen kriisipuhelin (MIELI Suomen Mielenterveys ry)
    Kriisipuhelin päivystää suomen kielellä numerossa 09 2525 0111 

    Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua kriisissä oleville ympäri vuorokauden. Kriisipuhelimeen voi soittaa nimettömänä ja luottamuksellisesti. Puhelimessa vastaavat kriisityön ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset. Ulkomailta soitettaessa Kriisipuhelimen suomenkielisen linjan numero on +358 9 2525 0111.

    Kriisikeskukset
    Kriisikeskuksesta saat tukea vaikeaan elämäntilanteeseesi – lähetteitä tai diagnooseja ei tarvita. Kriisivastaanotoilla neuvotaan tarvittaessa palveluiden hakemisessa. Halutessasi voit asioida nimettömänä. Kriisivastaanotolla voi asioida yksin, puolison tai perheen kanssa. Toimintamuotoja ovat mm:

    • kriisipuhelinpäivystys
    • kriisikeskustelut kasvokkain ajanvarauksella
    • vertaistukiryhmät

    Nuorten kriisipiste
    Nuorten Kriisipiste palvelee 12–29 -vuotiaita nuoria ja heidän perheitään, riippumatta asuinpaikkakunnasta.

Back to content