Itelle se on auttanu, et on pystyny hyväksymään sen, että muutos elämässä perustuu jatkuviin epäonnistumisiin ja niistä oppimiseen. Et on pystyny ymmärtää sen, että epäonnistuminen on hyväksi. Sen tajuaminen on ollu tosi vaikeeta, mutta ehkä tärkein oivallus, minkä oon tehny.
Myönteinen ajattelu ei ole tsemppipuhetta
Myönteinen ajattelu ei ole asioiden kaunistelua tai asioiden näkemistä vaaleanpunaisten linssien lävitse. Se on huomion kiinnittämistä niihin asioihin, jotka ovat hyvin haasteista huolimatta tai niiden ohella. Se ei ole haasteiden tai ikävien asioiden kieltämistä, vaan niiden hyväksymistä sekä valitsemista korostaa hyviä asioita ikävien sijaan.
Myönteisen ajattelun voima perustuu ymmärrykseen siitä, että ajatustemme, toimintamme ja tunteidemme välillä on yhteys. Se miten arvioimme itseämme, omaa toimintaamme sekä ympäröivää maailmaa, vaikuttaa siihen, miten me voimme ja toimimme.
Mikäli esimerkiksi vähättelet omia asioitasi tai olet jatkuvasti ankara itsellesi, päädyt helposti kiinnittämään huomiota vain huonoihin tai ei-toivottuihin asioihin. Se voi heikentää mielialaa ja aiheuttaa häpeää. Saatat ajatella, ettei elämässä ole mitään hyvää tai kaunista, etkä näe ympärilläsi olevia mahdollisuuksia. Moniin vaikeisiin tilanteisiin liittyy kuitenkin samanaikaisesti myös myönteisiä tunteita. Kiinnittämällä aktiivisesti huomiota myönteisiin asioihin, voit vahvistaa niiden vaikutusta haasteen tai kielteisten tunteiden rinnalla.
Myönteinen ajattelu haastaa ajatusmallit
Myönteistä ajattelua voi harjoitella ja se on tehokas työkalu haitallisten ajatusmallien purkamisessa.
Myönteistä ajattelua voi vahvistaa esimerkiksi tekemällä listan omista hyvistä puolistasi ja kaikesta siitä, mikä on elämässä riittävän hyvin. Kirjaa lista esimerkiksi paperille tai puhelimeesi. Lue listaa päivittäin ja keksi siihen lisää myönteisiä asioita. Opit muistamaan, että sinulla on hyviä ominaisuuksia ja että elämässä moni asia on riittävän hyvin.
Alla olevien esimerkkien avulla voit tarkastella tarkemmin, miten myönteinen ajattelu sekä oman sisäisen puheen muokkaaminen voivat auttaa sinua työstämään ajatteluasi ja edistämään hyvinvointiasi.
-
Esimerkki
Mikko ja Niko ovat kohdanneet elämässään vastoinkäymisiä ja miettivät, pitäisikö asiasta kertoa jollekin. Mikolla on taipumus kiinnittää huomiota ikäviin asioihin ja syyttää itseään. Niko puolestaan pyrkii näkemään asioita positiivisessa valossa ja ymmärtämään, mistä tilanteessa on kyse.
Vaikka molemmat ovat voimavaroiltaan ja kyvyiltään tasavertaiset, toinen selviää vastoinkäymisistä toista helpommin. Seuraavista esimerkeistä käy ilmi, miten eri ajattelutavat voivat vaikuttaa lopputulokseen.
Vaihte 1. Ahdistaa ja tuntuu pahalle. Oisko tästä hyvä puhua jolleki?
Mikko: En ymmärrä, mitä hyötyy puhumisesta on. Eihän asiat puhumalla muutu.
Niko: Vois kyl olla hyvä puhuu jolleki. Eipähän tarvi ainakaan märehtii näitä yksin.
Lopputulos: Mikko jää yksin haasteidensa kanssa. Hän voi turvautua tilanteen käsittelyssä vain omiin voimavaroihinsa. Niko puolestaan ei jää tilanteess yksin, jos uskaltautuu kysymään apua. Vaikka se ei ratkaisisi tilannetta, voi se helpottaa oloa.
Vaihe 2. Pitäsikö puhua jollekki läheiselle?
Mikko: En usko et kukaa kuitenkaan ymmärtäs. En muutenkaa haluu kuormittaa ketää muita mun omilla jutuilla.
Niko: Ois kiva vertailla vähä kokemuksia. Ehkä, siitä vois saada ainaki jotain uutta näkökulmaa ja ajatuksia.
Lopputulos: Mikolle muodostuu helposti käsitys, että on ajatusten ja haasteidensa kanssa yksin. Ettei asioihin ole madollista saada apua tai ettei ansaitse toisten tukea. Niko puolestaan voi hyötyä vertaistuesta ja saada uutta näkökulmaa omiin tunteisiin ja tilanteensta selviämiseen.
Vaihe 3. Pitäskö puhua jolleki ammattilaiselle?
Mikko: Turha sinne on mennä, ei sinne kuitenkaan pääse. Sitä paitsi, ei nää mun jutut oo mitää ”oikeita” ongelmia.
Niko: Miksipä ei. Ehkä ammattilaisen avulla voisin oppii ymmärtämään, et miks mää toimin ja ajattelen näin. Se vois auttaa tulevaisuudessa ratkaseen vastaavia ongelmia.
Lopputulos: Mikko ei hyödynnä ammattilaisen tukea, eikä näin saa siitä saatavia hyötyä. Vaikka ammattilaiselle ei pääse aina puhumaan samantien, on tukea saatavilla. Nikolla on mahdollisuus sen hyödyntämiseen, sillä ei sulje sen mahdollisuutta pois. Ammattilaisen tukemana Niko voi oppia itsestään uutta ja löytää keinoja haastavien tilanteiden kohtaamiseen jatkossa.
Saatat huomata, miten myönteisellä suhtautumisella voit kasvattaa mahdollisuuksiasi tavoitteiden saavuttamiseen. Voi myös havaita, miten huomion kiinnittäminen kielteisiin asioihin voi tukahduttaa motivaatiosi – ja siten mahdollisuutesi toteuttaa haluamaasi asiaa.
Pane merkille, mitä kerrot itsellesi tulevaisuudestasi. Jos olet oppinut korostamaan kielteisiä asioita, se voi estää sinua edes yrittämästä tavoitella kaipaamiasi asioita. Pessimistisistä ajatuksista voi näin tulla “itseään toteuttava ennuste”, jonka seurauksena edesautat itse asioiden epäonnistumista ennustamalla jotain pahaa tapahtuvaksi.
-
Kuvittele, että olet itse itsesi paras ystävä tai sparraaja, joka antaa tarvittaessa neuvoja, kannustaa, kiittää ja lohduttaa. Aivan kuten tosielämän ystävänkin kohdalla, voit omana ystävänäsi tai sparraajana antaa itsellesi neuvoja, opastusta ja rohkaisua. Jos itselle puhuminen tuntuu vaikealta, voit myös kuvitella, mitä itse sanoisit ystävällesi, joka olisi samassa tilanteessa kuin itse olet. Voit esimerkiksi kokeilla seuraavia tekniikoita:
Palkitse itseäsi ja anna itsellesi tunnustusta!
Kiitos ja kannustus antavat voimia. Kenties tärkein kiitos tulee sinulta itseltäsi, sillä silloin et ole riippuvainen sen saamisesta ympäristöstäsi. Kiinnitä huomiota siihen, mitä olet saanut aikaan ja anna itsellesi tunnustusta myös yrittämisestä. Älä jää kiinni väistämättömiin epäonnistumisiin, vaan koita olla itsellesi armollinen. Epäonnistuminen, on vain merkki siitä, että uskallat yrittää. Anna itsellesi myös lupa levätä ja laiskotella. Ne ovat silloin tällöin palkitsemisen arvoista tekemistä. Etenkin, jos lepääminen on sinulle vaikeaa.
Sano itsellesi rohkeasti “Oon hiton ylpee siitä, että osaan kannustaa itseäni ja antaa itseni tarvittaessa myös levätä, vaikka se voi tuntua vaikealta.”
Unohda se, mitä ”pitäisi” ja keskity siihen, mitä ”haluat” tai ”voit”
Muuta ”pitäisi” -sanat ”haluan” tai ”voin” -sanoiksi ja tarkastele asiaa uudelleen. Voit löytää uuden näkökulman. Saatat oivaltaa, mitä oikeasti haluat tehdä, tai huomata asiat, jotka eivät olekaan tarpeellisia tai mahdollisia. Jotkut sitkeästi omaksutut uskomuksetkin voivat löytää oikean paikkansa.
Esimerkiksi: ”Minun pitäisi tehdä enemmän, ollakseni parempi”.
Vertaa. ”Voin tehdä enemmän, ollakseni parempi.” tai ”Haluan tehdä enemmän, ollakseni parempi”. Sävy on aivan toisenlainen ja antaa sinulle enemmän valinnan varaa. Voit tehdä niin, jos haluta. Pakko kuitenkin kannattaa kyseenalaistaa ja miettiä, mistä se on peräisin.
Onko sinulla kokemuksia siitä, miten ajatukset voivat vaikuttaa omaan toimintaan?
Kerro siitä meille! Voit lähettää meille kokemuksiasi ajattelun ja toiminnan yhteydestä. Emme valitettavasti pysty vastamaan kaikkiin viesteihin, mutta keräämme tietoa sisällön kehittämiseksi. Huomioithan, että voimme höydyntää lähettämiäsi tietoja tämän työkalun sisältöjen kehittämisen ohella , hankkeen mainonnassa, viestinnässä sekä rajatussa tutkimuskäytössä (mm. tutkimusartikkelit, opinnäytetyöt).
Lisätietoa saat ottamalla yhteyttä osoitteeseen miehentila@nyyti.fi.
-
[1] Feldt, T., & Mäkikangas, A. (2009). Selviytymiskeinot ja niiden käyttöä suuntaavat persoonallisuuden ominaisuudet. Meitä on moneksi : persoonallisuuden psykologiset perusteet, 93-110.