Miesten mielenterveydestä pitäs puhuu enemmän. Et sellanen yleinen mainostaminen tai puhe siitä, vähentäs sitä häpeää. Ku se on edellee hirvee tabu, et miehillä on mielenterveyden ongelmia. Et mitä enemmän siitä puhutaan, sen yleisempää ja hyväksyttävämpää siitä tulee
Miksi pitää puhua miesten mielenterveydestä?
Valtakunnallisten hyvinvointitilastojen mukaan suurin osa pojista sekä nuorista miehistä kokevat vointinsa verrattain hyväksi. Pojat ja nuoret miehet kokevat verrokkiryhmiä vähemmän mielenterveyden haasteita, psyykkistä kuormittuneisuutta ja ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä elämäänsä, vaikka voinnissa onkin havaittavissa heikentymistä. Miehet myös käyttävät lapsuusikää lukuun ottamatta muita huomattavasti vähemmän mielenterveyskäyntejä, psykoterapeuttista hoitoa sekä kolmannen sektorin mielenterveystukea.
Samaan aikaan miehet ovat kuitenkin yliedustettuina niin itsemurhatilastoissa, vankeinhoidossa kuin päihdehuollossa, joita voidaan pitää myös esimerkkeinä varhaisen tuen puutteesta sekä ongelmien kriisiytymisestä. Vuonna 2020 tekemämme selvityksen perusteella miesten avun hakemisen kynnys on varsin korkea, vaikka miehet kokevat laajasti mielenterveyttä heikentävää yksinäisyyttä, suoriutumispaineita sekä arvottomuuden tunnetta.
Miksi miehet eivät hae apua?
Selvityksemme perusteella avun hakemista vaikeuttavat siihen liittyvä häpeä ja miehiin kohdistuvat rooliodotukset, jotka nostavat avun hakemisen kynnystä ja pitkittävät avun hakemista. Vastaajien mielestä miesten mielenterveydestä myös puhutaan liian vähän. Lisäksi puhe koetaan usein ongelmakeskeiseksi, mikä ei rohkaise avun hakemiseen. Miesten näkökulmasta myönteinen puhe, rohkaisu ja positiiviset esikuvat auttaisivat madaltamaan avun hakemisen kynnystä ja näin ennaltaehkäisemään ongelmien kriisiytymistä.
On ihan yleisesti tiedossa, et miehet ei puhu yhtä hyvin omista asioistaan ku muut. Siihen tarvittas kannustusta ja sen asian ääneen sanomista, että ei tarvi olla kova ja pitää asioita sisällään. Sit toisaalta tarvittas sellasia tiloja ja mahdollisuuksia, missä asioiden jakaminen ois turvallista.
Kenelle verkkosivu on tarkoitettu?
Verkkosivu on tehty ensisijaisesti miehiltä miehille, jota miehet voivat hyödyntää oman hyvinvoinnin ja itsetutkiskelun tukena. Sisältöjä voidaan hyödyntää myös lieviin mielenterveydenhäiriöihin saatavan ammattiavun tukena. Tämä verkkosivu voi toimia lisäksi sukupuolisensitiivisen auttamistyön välineenä. Verkkosivun tiedot voivat auttaa ammattilaisia kiinnittämään huomiota miesten ajatteluun ja toimintaan vaikuttaviin rakenteellisiin tekijöihin.
Tämän verkkosivun tavoitteena on tuoda esiin miesten yhteisesti jakamia haasteita, keinoja ja voimavaroja, jotka vaikuttavat miesten mielenterveyteen. Yksilöllisten kokemusten sijaan tämä verkkosivu keskittyy siihen, mikä miehille on yhteistä. Tiedon toivotaan madaltavan miesten avun hakemisen kynnystä sekä lisäävän ymmärrystä miesten mielenterveyteen liittyvistä osatekijöistä.
Mihin verkkosivun sisällöt perustuvat?
Verkkosivun sisällöt perustuvat ensisijaisesti Nyyti ry:n MiehenTila-hankkeen vertaisryhmiin osallistuneiden miesten (n= 45) omiin kokemuksiin. Miesten kokemuksia on kerätty ryhmätoiminnan viimeisellä kerralla toteutetun ryhmähaastattelun avulla. Lisäksi sisältöjä on täydennetty ryhmäläisille tehtyjen yksilöhaastattelujen avulla. Kaikki verkkosivun sisältämät lainaukset ovat miesten aitoja kokemuksia, jotka on kerätty ryhmähaastattelujen tallenteilta. Lauserakenteita ja sanamuotoja on muutettu puhujien anonymiteetin turvaamiseksi.
Muilta verkkosivun sisällöt perustuvat vuonna 2020 yhteistyössä Väestöliiton kanssa toteutetun ”Nuori mies – Mitä kuuluu?” kyselyn vastauksiin. Kyselyyn vastasi yhteensä 895 miestä. Miehistä suurin osa (94 %) oli iältään 15-34 vuotiaita. Kyselyä ja sen tuloksia hyödynnettiin MiehenTila-hankkeen suunnittelussa ja sisältöjen toteutuksessa. Verkkosivun ”Työkaluja hyvinvointiin” osion tehtävät perustuvat lisäksi Nyyti ry:n Elämänataito- kurssin sisältöihin (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Lisätietoa

-
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. (2023). Aikuisväestön hyvinvointi ja terveys – Terve Suomi 2022 Lääkärille pääsy koetaan yhä vaikeammaksi – työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus lisääntynyt. Tilastoraportti 31/2023.Haettu osoitteesta https://www.thl.fi/tervesuomi_verkkoraportit/ilmioraportit_2023/mielenterveys_ja_palveluiden_kaytto.html.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. (2021). Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyn tulokset 2017-2021. Perusopetus 4. ja 5. luokan oppilaat. Haettu osoitteesta https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk2/lapset/fact_ktk2_lapset?row=measure-878980&row=952647L&column=alue-886778.&column=vuosi-952479&column=taustatekija-888288&column=sp-888243&fo=1#.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. (2021). Aikasarja perusopetus 8. ja 9. lk., lukio, aol 2006-2021. Verkkojulkaisu. Haettu osoitteesta https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_trendi.
Parikka S, Holm N, Ikonen J, Koskela T, Kilpeläinen H & Lundqvist A. KOTT 2021 -tutkimuksen perustulokset 2021. Verkkojulkaisu. Haettu osoitteesta www.terveytemme.fi/kott.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. (2022). Mielenterveysperusteinen tutkimus- ja hoitokäynti terveydenhuollossa 2020: Tilastoraportti 21/2022, 3.6.2022. Haettu osoitteesta https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060342738.
Kansaneläkelaitos. (2023). Kelan kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Verkkouutinen. Haettu osoitteesta https://tietotarjotin.fi/uutinen/678607/kelan-kuntoutukseen-hakeutumisen-yleisin-syy-ovat-mielenterveyden-ja-kayttaytymisen-hairiot.
Suomen virallinen tilasto (SVT). Itsemurhia edellisvuotta vähemmän. Verkkojulkaisu. Haettu osoitteesta http://www.stat.fi/til/ksyyt/2019/ksyyt_2019_2020-12-14_kat_007_fi.html.
Rikosseuraamuslaitos. (2023). Rikosseuraamuslaitoksen tilastoja 2022. Verkkojulkaisu. Haettu osoitteesta https://www.rikosseuraamus.fi/material/sites/rise_ja_rskk_yhteiset/dokumentit/
p8tplqmq0/RISE_Tilastollinen_vuosikirja_2022_FI.pdf.
Impinen, A. (2022). Päihdehuollon huumeasiakkaat 2021 : Stimulanttikäyttäjien osuus jatkoi kasvuaan. THL Tilastoraportti 33/2022. Verkkojulkaisu. Haettu osoitteesta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144712/Tr33_2022_260423.pdf?sequence=8&isAllowed=y.
Nyyti ry & Väestöliitto ry “Nuoret miehet – Mitä kuuluu?” kysely. (julkaisematon).