Kaikki kiusaamiset, väkivallat ja yksinäisyys. Menis koko iltapäivä kun lähtis selittää tarkemmin, mutta siinä on ehkä kolme suurinta haastetta, jotka on kulkenu läpi elämän mukana.
Koulukiusaamisen pitkät kädet
Ryhmissä tunnistettiin kiusaamisen jättämä taakka keskeiseksi elämää hankaloittaneeksi tekijäksi. Se vertautui väkivallan ja yksinäisyyden kokemuksiin, jotka ovat itsessään nekin äärimmäisen raskaita kokemuksia.
Kiusaaminen on aina vakavasti otettava asia. Sitä voidaan tehdä näennäisesti huumorin varjolla, mutta sen vaikutukset ovat usein pahoja ja pitkäaikaisia. Toisinaan kiusaaminen on myös todella rankkaa, jolloin sen seurauksetkin ovat tyypillisesti vakavammat. Jokaisen kiusatuksi tulleen tarina on erilainen, ja jokainen tarina ansaitsee tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Ryhmissä todettiinkin, että kipeistä kokemuksista olisi riittänyt kerrottavaa vaikka kuinka pitkäksi aikaa, jos ryhmäkerroille varattu aika vain olisi sen sallinut. Se, mikä on voinut varjostaa koko elämää, tarvitsee käsittelyä ja purkamista.
-
”Minua kiusattiin peruskoulussa, ja se on jättänyt elämääni kipeät jäljet. Olin pienenä ujo ja hieman erilainen kuin muut, ja tähän kiusaajani mielellään tarttuivat. En koskaan osannut puolustautua heitä vastaan, joten opin vetäytymään kuoreeni. Jättäydyin pois sosiaalisesta elämästä ja keskityin koulunkäyntiin. Tahdoin menestyä näyttääkseni kiusaajilleni, ja käytin kiusaamisen tuottamaa vihaa ja katkeruutta polttoaineenani. Lopulta tämä prosessi kuitenkin sai minut uupumaan. Aloin valveutumaan avuntarpeeseeni kun minulle ilmaantui fyysisiä oireita. Pelkäsin olevani vakavasti sairas, mutta ymmärsin lopulta, että vika onkin enemmän omassa mielessäni. Tämä, sekä kiusaamisen jättämä huono itsetunto, saivat minut etsimään matalan kynnyksen vertaistukea.”
Tietenkin koulukiusaaminen, niin oppilaiden kuin opettajien toimesta, vaikuttaa mielenterveyeen. Sitä saattaa tulla tosi vahvasti kiusatuksi, jos on vähänkään erilainen, eikä aina edes tarvi olla erilainen.
KIUSAAMISEN MONET KASVOT
Miehet olivat kokeneet koulukiusaamista monilta tahoilta, niin oppilailta kuin opettajiltakin. Perusluottamuksen tunne muihin ihmisiin voi rapistua, jos kiusaamiseen ovat syyllistyneet niin lapset kuin aikuisetkin.
Kiusaaminen ei koskaan ole uhrin omaa syytä. Kukaan ei myöskään ansaitse tulla kiusatuksi. Ryhmän miehet pohtivat, että usein kiusaamiseen johtaa oma erilaisuus, niin pientä kuin se saattaisikin olla. Toisinaan heidän mukaansa erilaisuutta ei edes tarvita tullakseen kiusatuksi. On hyvä tiedostaa, oli kiusaamisen syy mikä hyvänsä, on se aina väärin.
-
”Nuoruuteeni on kuulunut monenlaisia haasteita. Olin lapsena hyvä koulussa, mutta kun minua alettiin kiusata, katosi minusta elämänilo ja motivaatio. Muistan, kuinka valvoin myöhään netissä roikkuen ja kuinka aamuisin en olisi tahtonut nousta sängystä ollenkaan. Pohdin tuolloin, mikä minussa on vikana, kun minua aina kiusataan. Koin vahvaa ulkopuolisuuden tunnetta sekä alakuloisuutta, joka vaivaa minua ajoittain yhä tänäkin päivänä. Kun paljastin vanhemmilleni, että minulla on väkivaltaisia ajatuksia kiusaajiani kohtaan, sain apua. Vanhempani ottivat kouluun yhteyttä puuttuakseen kiusaamiseen, mutta se ei ollut helppoa. Kiusaaminen muuttui salakavalammaksi ja jatkui vielä pitkään. Onneksi kuitenkin pääsin kuraattorin puheille. Se helpotti oloani jonkin verran.”
Mää oon suoraan sanottuna saanu elämäni aikana tosi paskaa apua, vaikka oon ite uskaltanu nostaa asioita esille. Koulukiusaamisesta kouluterveyden henkilökunta vaa syyllisti mua siitä tilanteesta, eikä tarjonnu mahdollisuutta puhua yksin ammattilaisen kanssa. Sit tarjottii tueksi vaan jotain nettisivuja, eikä tarjottu mitää todellista tukee. Siitä sit alko noi mielenterveyden haasteet, joita hoidettii sit jatkossa vaa lääkkeillä. Seittemän vuotta meni ennen, ku pääsin keskustelee jonku kaa.
Huono avunsaanti
Kiusaamiseen saadun tuen puute saattoi johdatella miehet ajattelemaan, että he ovat ansainneet kohtalonsa tai etteivät he ainakaan ansaitse toisen huomiota ja tukea. Apua kiusaamiseen oli saatu usein liian vähän tai ei ollenkaan. Pahimmissa tapauksissa kiusaamista vähäteltiin -toisinaan jopa omien vanhempien taholta- ja sen ratkaisu jätettiin täysin yksilön omille harteille.
En tunne yhtäkään ihmistä joka oikeesti koki yläkoulun kauheen positiivisesti. Siellä tapahtui tosi paljon kaikkee ja itseäkin kiusattiin. Tuntuu et koulunkäynti on just semmosta aikaa, että sieltä jää jokaiselle jotain traumaa. En tiiä johtuuko se vaan siitä iästä, että kun lapset jätetään vaan sosialisoimaan keskenään. Varsinkin edeltävillä polvilla sen kiusaamisen perään ei katottu yhtään.
HERKKÄ KOULUAIKA
Ryhmien miehet pohtivat, että moni heidän tuttavistaan oli kokenut yläkouluajan lähinnä negatiivisena aikana. Miehet totesivat, että luultavasti jokainen on saanut yläkoulussa osansa kiusaamisesta ja muista ikävistä tapahtumista. Ryhmäläiset myös miettivät, miksi näin on. Mahdollinen selitys heidän mukaansa oli se, että yläkoululaiset ovat vielä kypsymättömässä iässä, ja että heidän toimiaan ei aina valvota tarpeeksi.
Ryhmäläiset myös tunnistivat, että varsinkaan edellisten sukupolvien kokemaan kiusaamiseen ei kiinnitetty mitään huomiota. Kiusaamisen hiljainen hyväksyminen on valitettava ja ylisukupolvinen ilmiö yhteiskunnassamme. On mahdollista, että sen vaikutukset väestön hyvinvointiin ovat laajemmat kuin tällä hetkellä voimme edes tietää.
Onko sinulla kokemuksia koulukiusaamisesta?
Voit lähettää meille kokemuksiasi! Emme valitettavasti pysty vastamaan kaikkiin viesteihin, mutta keräämme kokemuksia sisällön kehittämiseksi. Huomioithan, että voimme höydyntää lähettämiäsi tietoja tämän työkalun sisältöjen kehittämisen ohella, hankkeen mainonnassa, viestinnässä sekä rajatussa tutkimuskäytössä (mm. tutkimusartikkelit, opinnäytetyöt).
Lisätietoa saat ottamalla yhteyttä osoitteeseen miehentila@nyyti.fi.